ULKOASUN VAIHDOS JA TEKSTIEN UUSIMINEN KESKEN!
Olen verkossa valon ja auringon, paulassa koskien pauhun,
lumossa hankien hohtavai, vankina välkkyväin vetten,
verkossa lähteiden puhtauden, siteissä nuotion sauhun,
seitissä sumuisten tunturien, jotka siintävät metsien takaa
- ja silti oon täysin vapaa.
"Solekko tehä", totesi poromies Nils Aslak Vuontispää ja rakensi kelopuisen pirttinsä Enontekiön erämaahan kesällä vuonna 1925. Oli pahin rakka vuosikymmeniin, mutta Nils Aslak ahersi aina lumien tuloon saakka saaden juuri sopivasti tupansa kuntoon talvipakkasia ajatellen. Tupa ei ollut suuri eikä ainakaan pramea, mutta ajoi tehtävänsä porotilallisen talvikotina. Kesäisin Nils Aslak paimensi tuhatpäistä porolaumaansa reilut 100 kilometriä idempänä kesätuvallaan Hetan suunnalla.
Muutama vuosi myöhemmin 25-vuotias Nils Aslak tapasi juhannustansseissa Hetassa kauniin Inkerin. Pariskunnan häitä tanssittiin jo muutaman kuukauden kuluttua ja Inkeri muutti Nils Aslakin tilalle Käsivarren erämaahan. Vuosien varrella Vuontispään perheeseen siunaantui seitsemän lasta, joista viisi ensimmäistä olivat tyttäriä ja kaksi nuorimmaista poikia. Tilalle löytyi jatkaja näistä pojista vanhemmasta, Heikki Aslakista, mutta suvun tarina porotaloudessa jäi tähän sukupolveen. Heikki Aslakin ainoa poika Niila ei jatkanut sukunsa jalanjäljissä, vaan opiskeli Oulussa tekniikan diplomi-insinööriksi ja muutti töiden perässä Saksaan jääden sille tielle. Heikki Aslakin kuoltua tila jäi rapistumaan, sillä suvulla oli muitakin tiloja kontollaan pitkin Enontekiötä eikä kukaan halunnut harteilleen jo rapistuneita rakennuksia.
Onneksi kelopuinen pirtti ei kauaa ehtinyt seistä tyhjänä, kun etelästä sen pihaan tupsahti varsin innokas, mutta valitettavan erämaaelämästä mitään tietämätön muuan Sinna Kannelvaara. Tie pohjoiseen kulki tietenkin sitä tavallista reittiä - jo lapsuudessa Lapin pauloihin joutunut Sinna halusi eroon etelän kiireisestä elämänrytmistä ja muuttaa luonnon helmaan tunturien kupeeseen. Kyllähän Sinna sen tiesi, että elantonsa saaminen karuissa oloissa ei ole helppoa, mutta sen riskin hän oli valmis ottamaan. Asuinrakennus entisöitiin ja tilalle annettiin perinteitä kunnioittaen nimeksi Kelopirtti. Eräoppaaksi opiskellut Sinna perusti tilalle matkailualan yrityksen, jonka palvelut ovat vuosien saatossa monipuolistuneet. Nykyään Kelopirtti tarjoaa ratsastusvaelluksia, koiravaljakko- ja porovaljakkoretkiä, eräopastusta ja lomamökkimajoitusta. Päärakennuksesta remontoitiin tunnelmallinen kahvila, kun Sinna rakennutti kesällä 2019 tontille suuremman hirsitalon.
Muutama vuosi myöhemmin 25-vuotias Nils Aslak tapasi juhannustansseissa Hetassa kauniin Inkerin. Pariskunnan häitä tanssittiin jo muutaman kuukauden kuluttua ja Inkeri muutti Nils Aslakin tilalle Käsivarren erämaahan. Vuosien varrella Vuontispään perheeseen siunaantui seitsemän lasta, joista viisi ensimmäistä olivat tyttäriä ja kaksi nuorimmaista poikia. Tilalle löytyi jatkaja näistä pojista vanhemmasta, Heikki Aslakista, mutta suvun tarina porotaloudessa jäi tähän sukupolveen. Heikki Aslakin ainoa poika Niila ei jatkanut sukunsa jalanjäljissä, vaan opiskeli Oulussa tekniikan diplomi-insinööriksi ja muutti töiden perässä Saksaan jääden sille tielle. Heikki Aslakin kuoltua tila jäi rapistumaan, sillä suvulla oli muitakin tiloja kontollaan pitkin Enontekiötä eikä kukaan halunnut harteilleen jo rapistuneita rakennuksia.
Onneksi kelopuinen pirtti ei kauaa ehtinyt seistä tyhjänä, kun etelästä sen pihaan tupsahti varsin innokas, mutta valitettavan erämaaelämästä mitään tietämätön muuan Sinna Kannelvaara. Tie pohjoiseen kulki tietenkin sitä tavallista reittiä - jo lapsuudessa Lapin pauloihin joutunut Sinna halusi eroon etelän kiireisestä elämänrytmistä ja muuttaa luonnon helmaan tunturien kupeeseen. Kyllähän Sinna sen tiesi, että elantonsa saaminen karuissa oloissa ei ole helppoa, mutta sen riskin hän oli valmis ottamaan. Asuinrakennus entisöitiin ja tilalle annettiin perinteitä kunnioittaen nimeksi Kelopirtti. Eräoppaaksi opiskellut Sinna perusti tilalle matkailualan yrityksen, jonka palvelut ovat vuosien saatossa monipuolistuneet. Nykyään Kelopirtti tarjoaa ratsastusvaelluksia, koiravaljakko- ja porovaljakkoretkiä, eräopastusta ja lomamökkimajoitusta. Päärakennuksesta remontoitiin tunnelmallinen kahvila, kun Sinna rakennutti kesällä 2019 tontille suuremman hirsitalon.
♥
|
Sinna KannelvaaraVRL-08179
|